Matalasuhdanteessa valtion tulisi vakauttaa vallitsevaa taloustilannetta esimerkiksi lisäämällä investointeja, jotta valtio saisi lievennettyä matalasuhdanteen aiheuttamia vaikutuksia kansalaisille ja yrityksille. Velkajarru kuitenkin heikentää merkittävästi mahdollisuuksia vakauttaa taloustilannetta ja sitoo päättäjiä kurjistavaan talouskuripolitiikkaan.
Yle (21.10.) uutisoi vastikään, että työttömiä on Pirkanmaalla 11,5 prosenttia, mikä on yli maan keskiarvon. Pirkanmaa oli vielä muutamia vuosia sitten Suomen nopeiten kasvava ja kehittyvä maakunta – nyt tilanne on kääntynyt laskuun: esimerkiksi konkursseja Pirkanmaalla on pelkästään kuluvan vuoden aikana tapahtunut 205. Tulevaisuus velkajarrun varjossa näyttää mahdollisesti tätäkin synkemmältä.
Orpo-Purran hallitus on valinnut taloustieteen periaatteiden vastaisen linjan, jossa he leikkaavat matalasuhdanteessa ja näin ovat omilla päätöksillään lisänneet työttömyyttä, konkursseja, lapsiperheköyhyyttä sekä asunnottomuutta. Pirkanmaan vasemmistoliitto on huolissaan siitä, että velkajarru on jäykkä ja toimimaton byrokratiahimmeli, joka vain pakottaa tulevat hallitukset leikkaamaan matalasuhdanteessa lisäten näin kansalaisten pahoinvointia ja romuttaen hyvinvointivaltiomme huojuvat jäänteet.
Suomalaisessa politiikassa usein uusia käytänteitä verrataan Ruotsin tekemiin malleihin ja Ruotsissa onkin käytössä useita velkaantumisen hillitsemiseen tähtääviä sääntöjä. Vertailua tehtäessä jää kuitenkin pimentoon Ruotsissa erilaisista malleista aiheutuneet haittapuolet. Lisäksi esimerkiksi Saksa on pyrkinyt ongelmalliseksi osoittautuneesta velkajarrustaan irti. Varoittavia esimerkkejä velkajarrusta siis löytyy.
Suomalainen politiikka on aina ollut omalta osaltaan edelläkävijä monessakin Euroopan unionin asettamassa säädöksessä tai laissa. Suomalaiset ovat kuitenkin kritisoineet oikeutetusti sitä, onko Suomen aina toimittava vielä astetta tiukemmin kuin mitä meitä kaikkia rajoittavat säädökset ovat asettaneet. Erityisesti tätä kritiikkiä on esitettyä puolueista, jotka ovat määrätietoisesti esittäneet haluavansa vähentää ylimääräistä byrokratiaa. Nyt tehty velkajarru on kuitenkin täsmälleen tätä ylimääräistä byrokratiaa, jota Suomen piti välttää. On takinkäännön arvoinen suoritus tehdä itse EU:n säädöksiä tiukempaa kuria ja todeta, että tällä velkaantuminen saadaan kuriin.
Lisäksi Pirkanmaan vasemmistoliitto haluaa nostaa esiin huolensa siitä, että velkajarru ei ole demokraattinen päätös. Velkajarru ylittää vaalikaudet ja määrittelee tiukat tavoitteet julkiselle velalle. Näin ollen se saattaa sitouttaa hallitusta kokoonpanosta huolimatta kurjistavaan leikkauspolitiikkaan ja antaa valtaa ulkopuolisen työryhmän käsiin. Tämä on selkeä kavennus demokratiaan. Me emme sitä hyväksy.
Vasemmistoliitto: Minja Koskela: Vasemmistoliitto ei kannata velkajarrusopimusta (14.10.25)
Taloussanomat Kommentti: Suomea uhkaa talouspoliittinen tragedia – Saksa jo katuu (29.8.25)
Aatu Puhakka: Velkajarru voi kääntyä kannattajiaan vastaan (22.10.25)