Planetaarinen hyvinvointi perustuu ajatukseen ihmisen ja muun luonnon välisestä riippuvuudesta. Luonto edistääkin tutkitusti ihmisen terveyttä ja hyvinvointia. Jo lyhyt oleskelu luonnossa auttaa palautumaan stressistä, lisää energiaa ja kohentaa mielialaa. Luonnon terveysvaikutukset ulottuvat mm. mielenterveyden tukemisesta sydän- ja verisuonitautien riskien vähentämiseen sekä immuunipuolustuksen vahvistamiseen.

Luonnon terveysvaikutukset konkretisoituvat terveysmetsissä. Kajaanissa Kainuun hyvinvointialueella ja Lahdessa Päijät-Hämeen hyvinvointialueella luonnon hyvinvointivaikutukset on tuotu osaksi alueen asukkaiden arkeen sekä sosiaali- ja terveyspalveluja. Ammattilaiset hyödyntävät terveysmetsää mm. kuntoutusympäristönä. Muita terveysmetsän käyttäjiä ovat esimerkiksi alueen koulut, päiväkodit, sairaalakoulu ja muut oppilaitokset.

Luonnonvarakeskus (Luke) on selvittänyt terveysmetsien hyödyntämistä Päijät-Hämeen ja Kainuun hyvinvointialueilla. Selvityksen mukaan lääkärit, terapeutit, kätilöt, ohjaajat ja sosiaalityöntekijät käyttävät terveysmetsää asiakas- ja potilastyössä. Osa ammattilaisista toteuttaa asiakaskäyntejä luonnossa, kun taas osa ohjaa potilaita ulkoilemaan metsässä omatoimisesti esimerkiksi läheisten kanssa.

Luonnon terveysvaikutukset syntyvät säännöllisistä luontokäynneistä, minkä vuoksi luontoalueiden tulisi sijaita lähellä ja olla helposti saavutettavissa. Terveysmetsä mahdollistaisi luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutusten yhdenvertaisen saavutettavuuden eri ihmisryhmille esimerkiksi esteettömyyteen panostamalla. Myös ammattilaisten ohjaamana terveysmetsässä toteutettava kuntoutus ja hoito voivat lisätä luonnosta saatavia hyötyjä eri asiakasryhmille. Parhaimmillaan terveysmetsät tukevat myös henkilöstön hyvinvointia. Luken selvityksen mukaan henkilökunta hyödyntää terveysmetsää asiakastyön lisäksi myös omissa työpalavereissa ja oman hyvinvointinsa tukena. Lahdessa terveysmetsässä hyödynnetään myös kulttuurista hyvinvointia, kun terveysmetsässä on esillä myös Lahden Taiteilijaseuran puuveistoksia ja tarjolla niihin liittyvä kuunnelma. 

Pirkanmaan hyvinvointialueella olisi hyvät edellytykset suunnitella ja toteuttaa terveysmetsä. Esimerkiksi Taysin läheisyydessä sijaitsevat Kaupin metsät voisivat tarjota erinomaisen ympäristön terveysmetsän toteuttamiselle.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Pirkanmaan hyvinvointialue edistää terveysmetsän toteuttamista asukkaiden hyvinvoinnin sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen tueksi. Terveysmetsän selvitys- ja suunnitteluvaiheessa yhteistyötä tulee tehdä myös kuntien ja muiden mahdollisten sidosryhmien kanssa. Lisäksi osana terveysmetsän toteutusta henkilöstölle tulee järjestää koulutuksia luonnon hyvinvointia ja terveyttä edistävistä vaikutuksista. Näin vahvistetaan ammattilaisten osaamista terveysmetsän hyödyntämisessä käytännön asiakastyössä.

Aino Halinen

Aloitteessa hyödynnetyt lähteet:

Haveri, Hanna ja Jenni Simkin. 2023. “Luontoympäristöjen mahdollisuudet terveyden edistämisessä”. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 139 (10): 851-9. https://www.duodecimlehti.fi/duo17697. 

Lahden kaupunki. “Lahden terveysmetsä”. https://www.lahti.fi/vapaa-aika/luonto-ja-aktiviteetit/lahden-terveysmetsa/. 

Lipponen, Maija ja Katja Keränen. 2022. “Terveysmetsä virkistää, kuntouttaa ja edistää hyvinvointia”. Blogi. Luonnonvarakeskus. https://www.luke.fi/fi/blogit/terveysmetsa-virkistaa-kuntouttaa-ja-edistaa-hyvinvointia. 

Lipponen, Maija, Elina Vehmasto, Jarmo Mikkola ja Tomi Mäki-Opas. 2026. “Terveysmetsien käyttö sosiaali- ja terveyspalveluissa  – kyselytutkimus Kainuun ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueiden työntekijöille”. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 63 (1): 5–22. https://doi.org/10.23990/sa.161294. 

Liu, Xiao-Xuan, Xin-Li Ma, Wen-Zhong Huang, Luo Ya-Na, He Chuan-Jiang, Zhong Xue-Mei ja muut. 2022. “Green Space and Cardiovascular Disease: A Systematic Review with Meta-Analysis.” Environmental Pollution 301 (118990). https://doi.org/10.1016/j.envpol.2022.118990. 

Teppo, Anni. 2026. “Metsää hyödynnetään jopa synnytyksen käynnistämisessä”. Lääkärilehti. https://www.laakarilehti.fi/terveydenhuolto/metsaa-hyodynnetaan-jopa-synnytyksen-kaynnistamisessa/. 

Tyrväinen, Liisa. 2023. “Luonnosta mielenterveyttä, kuntoa ja elämänlaatua”. Lääkärikirja Duodecim. “https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01347”. 

Vammaiset ovat usein riippuvaisia henkilökohtaisesta avusta. Vammaispalvelulain mukaan hyvinvointialueen on määriteltävä henkilökohtaisen avun palvelusetelin arvo siten, että vammaisten on mahdollista hankkia palvelusetelillä hänelle myönnetty henkilökohtainen apu silloin, kun sille on tarvetta.

Pirkanmaan hyvinvointialue on saanut JHL:n ja Avustajaklinikka OY:n Huomioistuin-kampanjalta kritiikkiä siitä, että henkilökohtaisen avun palveluseteli ja käytänteet eivät kaikilta osin vastaa lain tarkoittamiin vaatimuksiin (huomioistuin.fi). Keskeisiä ongelmia Pirkanmaalla ovat heidän mukaansa seuraavat:

1. Palvelusetelin arvo ei huomioi TES:n mukaisia työaikalisiä todellisia kustannuksia vastaavasti. Ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntaityöstä aiheutuvat lisäkustannukset jäävät suurilta osin tai kokonaan palveluntuottajan katettaviksi.

2. Työn vaativuutta ja palkkaryhmiä ei huomioida hinnoittelussa. Tämä tarkoittaa, että vaativampiin asiakkuuksiin on vaikea löytää osaavaa henkilöstöä ja palvelun laatu ja jatkuvuus vaarantuvat.

3. Prosessi avustajan matkakustannuksien ja päivärahojen korvaamiseksi asiakkaan kanssa liikuttaessa puuttuu. Avustajan matkakustannusten ja päivärahojen katsotaan sisältyvän palvelusetelin arvoon ilman, että niitä on huomioitu hinnoittelussa. Asiakkaan mukana liikkumisen kustannuksia ei siis korvata. Tämä heikentää asiakkaan mahdollisuuksia liikkua, harrastaa ja osallistua yhteiskuntaan.

4. Sääntökirjasta puuttuu lisäksi hyväksymisajankohta. Tämä vaikeuttaa sen ajantasaisuuden arviointia suhteessa voimassa olevaan lainsäädäntöön ja päätöksentekoketjun seuraamista.
Vammaiset toimivat palvelusetelimallissa itse työnantajina ja heidän on myös täytettävä työnantajan lakisääteiset velvoitteet. On paitsi heidän palvelujensa niin myös heidän oikeusturvansa kannalta tärkeää, että henkilökohtaisen avun palveluseteli ei jää kustannuskehityksestä jälkeen ja että sen ehdot ja myöntämiskäytännöt ovat ajantasaiset.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Pirkanmaan hyvinvointialue selvittää edellä mainitut ongelmakohdat henkilökohtaisen avun palvelusetelin ehdoissa ja kehittää palveluseteliä vastaamaan paremmin vammaisten henkilöiden yksilöllisen palveluntarpeen vaatimuksiin.

Tampereella 15.6.2026

Milka Hanhela

Toimeentulotukilain uudistuksen myötä Kela on uudistanut toimeentulotukilain soveltamisohjetta ja lisännyt siihen lastensuojelun jälkihuollon asiakkaina oleville nuorille velvoitteen nostaa opintolainaa ennen kuin toimeentulotukea voidaan hakea. Aikaisemmin toimeentulotukipäätöksissä on huomioitu lastensuojelulain mukaan jälkihuollon asiakkaana olevien nuorten oikeus taloudelliseen turvaan ja asumiseen, eikä näiltä haavoittuvassa asemassa olevilta nuorilta ole velvoitettu opintolainan nostamista osana opintojaan.

Äkillinen muutos toimeentulotukilain soveltamisohjeeseen vaarantaa monen lastensuojelua lapsuudessaan tarvinneen nuoren opintopolun ja toimeentulon. Kyse on haavoittuvassa asemassa olevasta ihmisryhmästä: näillä nuorilla on muita harvemmin läheisten muodostamia tukiverkostoja, joihin turvautua. Heillä ei ole välttämättä mahdollisuutta esimerkiksi asua läheisten luona sijaishuollon päättymisen jälkeen. 

Monella on lastensuojelua vaatineen taustan vuoksi myös muita haasteita elämässään. Hallituksen esityksessä lastensuojelulain uudistamiseksi (56/2023) on kuvattu, että jälkihuollon asiakkaina olevista nuorista arviolta 40 prosenttia on työn, koulutuksen ja varusmiespalveluksen ulkopuolella ja heillä on enemmän päihderiippuvuutta ja mielenterveyden haasteita sekä asunnottomuutta ikätovereihin verrattuna. Näiden nuorten riski jäädä työelämän ulkopuolelle tai vaille koulutusta on myös suurempi.

Toimeentulotukilain ja sen soveltamisen muutos eivät poista lastensuojelulaissa (§76a) olevaa hyvinvointialueille määräytyvää velvoitetta turvata lastensuojelun jälkihuollossa olevien nuorten toimeentulo ja asuminen. Jos tätä velvoitetta ei enää kateta perustoimeentulotuen soveltamisella, on silti hyvinvointialueilla vastuu turvata näiden nuorten mahdollisuus opiskella.

Me allekirjoittaneet valtuutetut vaadimme, että Pirkanmaan hyvinvointialue huolehtii, että pirkanmaalaisten jälkihuollon asiakkaiden subjektiivinen oikeus toimeentulon turvaamisesta toteutuu ja että Pirha pyrkii saamaan Kelan muuttamaan toimeentulotukilain soveltamistulkintaansa tai maksamaan ehkäisevänä tai täydentävänä toimeentulotukena tai jälkihuollon taloudellisena tukena jälkihuollon asiakkaana olevien nuorten opintojen aikaisen toimeentulon ilman opintolainan ottovelvoitetta.

Tampereella 16.2.2026

Milka Hanhela

Lähteet:

Hallituksen esitys 56/2023: HE 56/2023 | Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lastensuojelulain sekä varhaiskasvatuslain 6 ja 60 §:n muuttamisesta | Hallituksen esitykset | Finlex

Kela: Toimeentulotuki 7.2.2026 Toimeentulotuki

Lastensuojelulaki §76a: Lastensuojelulaki | 417/2007 | Lainsäädäntö | Finlex

Lähisuhdeväkivalta on Suomessa yleistä. Tilastokeskuksen mukaan noin 57 % suomalaisista naisista on kokenut parisuhdeväkivaltaa, ja se on usein luonteeltaan toistuvaa ja jatkuvaa. Fyysiseen lähisuhdeväkivaltaan liittyy ja sitä edeltää useimmissa tapauksissa myös muunlaista, kuten henkistä, taloudellista, sosiaalista, seksuaalista tai kunniaan liittyvää väkivaltaa. 

Suomi onkin yhä Euroopan vaarallisimpia maita naisille: lähisuhdeväkivalta tappaa vuosittain keskimäärin viisitoista naista, ja kuluvan vuoden 2026 aikana jo viisi naista on menehtynyt tämän seurauksena. Turvakotien asiakkaista 91 % on naisia ja 9 % miehiä.  Miesten kokema lähisuhdeväkivalta on tilastojen mukaan useimmiten henkistä, mutta miehistäkin 18 %:lla on kokemuksia parisuhdeväkivallasta. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden parissa kokemukset väkivallasta ovat yleisempiä kuin verrokkiryhmissä. Terveydenhuollolle lähisuhdeväkivalta maksaa vuodessa noin 150 miljoonaa euroa. 

Lähisuhdeväkivalta on terveydenhuollossa hälyttävän alitunnistettua: lähisuhdeväkivaltaa kokeneet käyttävät terveydenhuollon palveluita noin 80 % enemmän kuin muu väestö, mutta silti vain yksi prosentti tunnistetaan väkivallan uhreiksi (Siltala 2021, Valtioneuvosto 2022). Ammattilaisilla on vastuu puuttua väkivaltaan ja ohjata väkivallan kokija tämän tarvitsemien palveluiden piiriin. Ammattilaisten tulisi kuitenkin tunnistaa avun tarve ajoissa ja heillä pitäisi olla käytössään riittäviä keinoja puuttumiseen ja puheeksi ottamiseen.

Hyvinvointialueilla on velvollisuus lähisuhdeväkivallan vastaiseen työhön ja väkivallan ennaltaehkäisyyn. Niin Istanbulin sopimus kuin Euroopan unionin säädös naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumisesta (NKV-direktiivi) edellyttävät toimenpiteitä väkivallan ennaltaehkäisyyn. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n mukaan hyvinvointialueiden sekä kuntien tulisi tehdä ehkäisevän väkivaltatyön suunnittelua ja järjestämistä.

THL on vuonna 2024 julkaissut suositukset lähisuhdeväkivallan vastaisen työn rakenteiden vahvistamisesta. Se suosittelee hyvinvointialueille ns. avainhenkilömallia, jossa hyvinvointialueilla olisi pysyvät lähisuhdeväkivaltakoordinaattorit. Avainhenkilömallin tarkoituksena on, että väkivallan ehkäisyn poikkihallinnollinen yhteistyö sidottaisiin hyvinvointialueiden rakenteisiin: kaikista palveluista löytyisi lähisuhdeväkivallan torjunnasta koulutettuja ammattilaisia, jotka pystyvät tukemaan työyhteisöään, kun ne väistämättä kohtaavat ja palvelevat väkivallan kohteeksi joutuneita asiakkaita.

Avainhenkilömalli on käytössä esimerkiksi OmaHämeessä, jonka palveluissa toimii THL:n kouluttamista työntekijöistä muodostuva avainosaajaverkosto ja jossa tähän työhön erikoistuneet lähisuhdeväkivaltakoordinaattorit palvelevat työparina ammattilaisia väkivaltatapausten ratkomisessa. OmaHämeessä malli on koettu hyödylliseksi. Myös Etelä-Savossa on vastaavanlainen, hyvinvointialueen ja Viola – väkivallasta vapaaksi ry:n yhteistyönä toteutettu toimintamalli.

Pirhassa väkivaltaa ehkäisevä työ on niukasti resursoitua, eikä hyvinvointialueella ole yhtään työntekijää, joka keskittyisi pelkästään lähisuhdeväkivallan vastaiseen työhön. Pirhassa ammattilaisia kyllä koulutetaan tunnistamaan lähisuhdeväkivaltaa, mutta keinot puuttua siihen ovat rajalliset, eikä organisaation sisällä ole vastuutahoa, jolta pyytää näissä tapauksissa ammatillista tukea.

Lähisuhdeväkivaltatapauksissa on tyypillistä, että uhri palaa väkivaltaiseen suhteeseen muiden vaihtoehtojen puutteessa. Uhreille tulisi siksi pystyä tarjoamaan pelkän kriisiavun sijaan myös heidän tarpeeseensa vastaavaa sosiaalista kuntoutusta, jotta heidän on 

mahdollista erkaantua väkivaltaisista suhteista. Tällaista palvelua ei kuitenkaan ole tarjolla. Sama pätee väkivallan tekijöille tarjottavaan apuun väkivaltaisista toimintamalleista irtautumiseksi. Myös nämä ovat kehittämiskohteita, johon avainhenkilömallilla voitaisiin mahdollisesti puuttua.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Pirhassa otetaan käyttöön THL:n suositusten mukainen avainhenkilömalli lähisuhdeväkivallan vastaisen työn vahvistamiseksi.

Tampereella 16.2.2026

Milka Hanhela

Lähteet

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/1385 naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumisesta https://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/TXT/?uri=CELEX%3A32024L1385 

Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi 2011.

EUR-Lex – 22023A0602(01) – EN – EUR-Lex

European Union Agency for Fundamental Rights (2020) EU LGBTI survey II A long way to go for LGBTI equality. Country data – Finland (pdf 267 kt).

Naisten Linja: Naisiin kohdistuva väkivalta Suomessa https://naistenlinja.fi/naisiin-kohdistuva-vakivalta-suomessa/ 

OmaHäme: Lähisuhdeväkivaltatyö vahvistuu ja yhtenäistyy OmaHämeessä https://omahame.fi/fi/w/lahisuhdevakivaltatyo-vahvistuu-ja-yhtenaistyy-oma-hameessa 

Rikosuhripäivystys: Miehiin kohdistuva väkivalta https://www.riku.fi/erilaisia-rikoksia/vakivaltarikos/miesten-kokema-vakivalta/ 

Siltala, H. 2021. Family violence as a public health problem: Effects and costs in Finnish health care. Family violence as a public health problem: Effects and costs in Finnish health care :: JYX

Siltala, H., Hisasue, T., Hietamäki, J., Saari, J., Laajasalo, T., October ,M., Laitinen, H-L., Raitanen, J. 2022. Lähisuhdeväkivallasta aiheutuva palveluiden käyttö ja kustannukset Terveys-, sosiaali- ja oikeuspalveluissa. Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 2022: 52.

THL: Lähisuhdeväkivallan vastaisen työn rakenteita tulee vahvistaa : suosituksia nykytilan korjaamiseksi. 2024. https://www.julkari.fi/items/79cfab16-fbaf-4f29-a412-592c2ec5084b 

THL: Lähisuhdeväkivallan ehkäisy. 2024: Lähisuhdeväkivallan ehkäisy – THL

THL: Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt ja väkivalta. https://thl.fi/aiheet/vakivalta/eri-ryhmat-ja-vakivalta/sukupuoli-ja-seksuaalivahemmistot-ja-vakivalta 

Pirkanmaan hyvinvointialueella jää vuosittain vähintään 12 500 vastaanottoaikaa käyttämättä siksi, ettei asiakas tule paikalle. Luku perustuu käyttämättä jääneistä palveluista lähetettyihin laskuihin (Yle 3.6.2025, Aamulehti 5.12.2025). Käyttämättömien palvelujen sakkomaksua ei laskuteta alle 18-vuotiailta eikä sitä tule lain mukaan periä tilanteissa, joissa käyttämättä jääneen palvelun maksun periminen olisi kohtuutonta.

Vastaanottoaikojen kustannukset vaihtelevat, mutta jos pohjana käyttää Terveyden ja hyvinvointilaitoksen 20-minuutin lääkärin vastaanoton keskikustannusta 126 euroa (2023), kulut käyttämättä jääneistä vastaanottoajoista ovat vähintään 1,6 miljoonaa euroa, josta alle puolet katetaan käyttämättömän palvelun sakkomaksuilla. Työaikana, 20 minuutin vastaanottoajalla laskettuna, käyttämättömiin aikoihin kuluu vähintään kaksi ja puoli henkilötyövuotta.

Syitä varatun ajan käyttämättä jättämiseen ei ole selvitetty. Ylen jutun (4.6.2025) mukaan syitä varatun ajan käyttämättömyyteen on useita: Asiakas ei ole saanut tietoa ajanvarauksesta, muistutusta ajanvarauksesta ei ole tullut, varattua aikaa ei ole voinut siirtää eikä perua, tai ajan käyttämättä jättämiseen on johtanut sairastuminen tai tapaturma, motivaation puute tai unohdus.

Esitämme, että Pirkanmaan hyvinvointialue selvittää, miten paljon varattuja aikoja jää käyttämättä, minkä syiden vuoksi asiakkaat jättävät tulematta varattuun palveluun ja millaisin perustein käyttämättömästä palvelusta peritään maksu. Selvitysten perusteella hyvinvointialue kehittää toimenpiteitä, esimerkiksi varatusta ajasta muistuttamista ja varatun ajan joustavaa siirtämistä, joilla käyttämättömien varattujen vastaanottoaikojen määrää voidaan vähentää.

Tampere 8.12.2025

Sinikka Torkkola

Suomeen on rekrytoitu hoitolan työvoimaa kansainvälisesti vuodesta 2009 saakka, ja kansainvälinen rekrytointi on jo kiinteä osa terveydenhuollon työmarkkinoita.

Hyvinvointialueilla työvoiman saatavuus on tällä hetkellä hyvä, mutta tilanne on väliaikainen. Jo viime vuoden lopulla 59 prosenttia hyvinvointialueista valmisteli kansainvälisiä rekrytointeja (KEHA-keskus 2024). Vuoteen 2033 mennessä hyvinvointialueiden työntekijöistä eläköityy noin joka kolmas (Kuntien eläkevakuutuskeskus). Aiheesta on tehty lukuisia tutkimuksia, jotka alleviivaavat valvonnan tarvetta ja tarjoavat ratkaisuja (ks. esim. Vaittinen ym. 2024 lähteineen). Siitä huolimatta julkiselle sektorille verorahoin toteutettavia kansainvälisen rekrytoinnin palveluita ei valvota. Alueiden luottamushenkilöillä ja viranhaltijoilla ei myöskään ole riittäviä työkaluja toiminnan vastuullisuuden varmistamiseksi.

Siinä missä hyvinvointialueet rekrytoivat Suomesta hoitoalan ammattilaisia yksilöllisesti, kansainväliset osaajat rekrytoidaan massahankintoina julkisissa kilpailutuksissa. Kansainvälisesti rekrytoidun henkilöstön asioita ei käsitellä henkilöstöstrategioissa eikä henkilöstökertomuksissa. Herää kysymys, lasketaanko heitä henkilöstöksi lainkaan, vai pelkiksi hankinnan kohteena oleviksi hyödykkeiksi. Rekrytointipalveluiden kilpailutukset ratkaisee yleensä hinta (euroa per rekrytoitu hoitaja). Vaikka puutteellisen kielitaidon tiedetään olevan keskeinen este rekrytointien onnistumiselle, edes kieli- ja lähtömaakoulutukselle ei ole selkeitä laatumittareita tai laadunvarmistusjärjestelmää.

Rekrytoinnin alihankintaketjuissa on aina mukana lukuisia toimijoita lähtömaassa toimivasta rekrytointikumppaneista koulutusyrityksiin. Toimintaan sisältyy aina ihmisoikeus- ja ihmiskauppariskejä, joiden ennaltaehkäisemiseksi työnantajilla tulisi olla selkeät strategiat ja käytännöt (esim. International Organization for Migration). Tällaisia ei hyvinvointialueilla ole. Alihankintaketjuja ja kielikoulutusmalleja ei Suomessa valvota, eivätkä hyvinvointialueiden HR-asiantuntijat aina omaa aiheeseen liittyvää koulutusta, tai riittäviä valvontaresursseja.

Useiden rekrytointiyritysten kieli- ja lähtömaakoulutus toteutetaan itsenäisesti suoritettavana verkkokurssina välttävälle taitotasolle. Malleihin sisältyy ajatus siitä, että kieli opitaan työpaikoilla. Tämä kuormittaa työyhteisöjä ja voi pahimmillaan aiheuttaa vaaratilanteita. Vaikka lain mukaan on työnantajan vastuulla taata työntekijöiden riittävä kielitaitotaso, Pirkanmaan hyvinvointialueella kielitaidon takaamiseksi on tehty vain lyhyt ohjekirje, jossa vastuu kielitaidon valvomisesta ja tuen tarpeiden kartoittamisesta vieritetään esihenkilöille, kuten osastonhoitajille. Tämä on koulutetun terveydenhuoltohenkilökunnan resurssien väärinkäyttöä: Terveydenhuollon ammattilaiset ovat terveydenhuollon ammattilaisia, eivät kieltenopettajia.

Suomessa työvoiman kansainvälistä rekrytointia ei säädellä lailla. Kansainvälisen rekrytoinnin harjoittamiseen ei vaadita toimilupia tai alan koulutusta. Rekrytointiyrityksiä ja -hankkeita ei rekisteröidä, eikä viranomaisilla näin ollen ole keinoja seurata toimijoiden määrää tai toiminnan vastuullisuutta. Sääntelemättömänä kenttä on villi. Vastikään esimerkiksi Seura-lehti raportoi tapauksesta, jossa eräs useille hyvinvointialueille edelleen palveluita tarjoava yritys oli tilannut Etiopiasta hoitajia hintaan 250 euroa/hoitaja. Hintaan sisältyi rekrytointi, paperityöt, kuten tutkintotodistusten todentaminen ja oleskelulupahakemukset, tukea kielenoppimiseen, sekä vastaanotto- ja asettautumispalvelut. Työnantajille hoitajat myytiin arviolta 5 000–7 000 eurolla. (Kaaro 2025) Näin alhainen välittäjälle maksettu hinta ei kata rekrytoinnin todellisia kustannuksia, mikä altistaa rekrytoitavan työvoiman hyväksikäytölle – kuten oli käynyt myös tässä tapauksessa (Yle 2024).

Koska lakia ei ole, rekrytointiprosesseissa hankaluuksiin joutuville hoitajille ei ole Suomessa kattavaa apua saatavilla. Tätä aukkoa paikataan työyhteisöissä ja erilaisten vapaaehtoisten verkostojen voimin. Myös vastuukysymykset ovat hankalia: rekrytointiyritykset eivät voi rikkoa lakia, jota ei ole, mikä jättää työnantajat hankalaan tilanteeseen. Olipa kyse riittämättömästä kielikoulutuksesta tai vastuuttomasti rakennetuista alihankintaketjuista, epäonnistuneet kansainvälisen rekrytoinnin hankkeet kuormittavat työnantajia aina, aiheuttaen myös taloudellisia kustannuksia.
Kansainvälistä rekrytointia on nyt harjoiteltu Suomessa 16 vuotta. Hyvinvointialueiden on aika varmistaa rekrytointiensa vastuullisuus tutkimusperustaisesti.

Me allekirjoittaneet aluevaltuutetut esitämme, että Pirkanmaan hyvinvointialue pyrkii kansainvälisen työvoimarekrytoinnin vastuullisuudessa edelläkävijäksi ja ottaa tilanteen haltuun seuraavin keinoin:

1. Vuosittaiseen henkilöstökertomuksiin sisällytetään kansainvälistä rekrytointia koskeva osio, jossa kuvataan konkreettisesti:

– kansainvälisen rekrytoinnin hankintatavat ja -kanavat,

– hankitun palvelun hinnanmuodostus, palveluntuottajille asetetut kriteerit hankintailmoituksen laatumääritelmät ja pisteytykset

– hankintojen toteutus ja toimittajat

– toimittajien ja alihankkijoiden vastuullisuuden valvonta, toiminta rekrytointikohteissa ja lähtömaan rekrytointijärjestelmäriskien hallinta

– kielikoulutuksen laatu, hankintaan sisältyvän kielikoulutuksen osuus ja osuuden hinta sekä kielikoulutuksen järjestäminen Suomessa

– vastaanottavan työyhteisön tukeminen ja saapuvien työntekijöiden perehdytys sekä tuen ja perehdytyksen resursointi

– saapuvien työntekijöiden hyväksikäytön riskien arviointi ja hallinta sekä hyväksikäytön uhrien tuki, kuten auttaminen kynnysrahan perimistilanteissa.

2. Laaditaan mittarit vastuullisen kansainvälisen rekrytoinnin seurannalle ja onnistumiselle.

3. Luodaan kansainvälisen rekrytoinnin strategia, joka sisällytetään kiinteäksi osaksi hyvinvointialueen laajempaa henkilöstöstrategiaa.

4. Kehitetään osaamista Suomessa jo asuvien hoitoalan kansainvälisten osaajien rekrytoimiseksi.

5. Hyödynnetään myös EU/ETA-alueen sisämarkkinoita, joilla hyväksikäytön riskit ovat pienemmät.

6. Tarjotaan kansainvälisen rekrytoinnin hankinnoista vastaavalle henkilöstölle koulutusta ja taataan heille riittävät resurssit hankintojen vastuullisuuden varmistamiseksi.

7. Edistetään perheiden koossapysymistä edistäviä rekrytointikäytäntöjä, jotta taataan lapsen oikeuksien toteutuminen ja kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön takaama oikeus perhe-elämään myös Pirhan kansainvälisesti rekrytoidulle henkilökunnalle.

8. Tehdään yhteistyötä muiden hyvinvointialueiden, HYVIL:n ja KT:n kanssa, jotta IOM:n laatimat vastuullista rekrytointia tukevat työkalut suomennettaisiin hyvinvointialueiden ohjekirjoiksi.

Tampereella 15.9.2025
Tiina Vaittinen.

Esitän, että Pirkanmaan hyvinvointialue julkaisee verkkosivuillaan luottamustoimielinten jäsenten esittelyjen yhteydessä myös kunkin luottamushenkilön ilmoittamat yhteystiedot. Tällä hetkellä joissakin toimielimissä on näkyvissä Pirha-päätteinen sähköpostiosoite, osassa ei yhteystietoja ole lainkaan.

Toimiva demokratia edellyttää, että kansalaisilla on mahdollisuus olla yhteydessä heitä edustaviin luottamushenkilöihin myös vaalien välillä.

Nykyinen käytäntö, jossa yhteystiedot puuttuvat tai rajoittuvat pelkkiin sähköpostiosoitteisiin, ei täytä tätä vaatimusta. Kaikilla kansalaisilla ei ole sähköpostia tai mahdollisuutta käyttää sitä säännöllisesti. Pirhan sähköpostiosoite ei myöskään ole jokaisen luottamushenkilön ensisijainen viestintäkanava.

Luottamushenkilöiden on voitava itse määrittää, miten he ovat tavoitettavissa, oli se sitten puhelinnumero, sähköposti tai muu väline. Nämä tiedot tulee julkaista helposti löydettävässä muodossa Pirhan verkkosivuilla.

Anna Kontula, vasemmistoliitto

Pirha lakkauttaa uutisoinnin mukaan 1.9.2025 alkaen kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen ateriat.

Päätöstä on perusteltu yhdenvertaisuudella kuntien välillä. Aterioiden lakkauttaminen kuitenkin lisää asiakkaiden toimeentulon ja ravitsemuksen haasteita, jotka ovat heikossa työmarkkina-asemassa olevilla ihmisillä muutenkin yleisiä. Päätös ei siis suinkaan paranna asiakkaiden yhdenvertaisuutta, vaan lisää hyvinvointi- ja terveyseroja hyvinvointialueen sisällä sekä oletettavasti heikentää kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen vaikuttavuutta.

Yhteiset ateriahetket kuntoutuspäivän aikana tukevat jaksamista ja motivaatiota osallistua kuntouttavaan toimintaan. Lisäksi yhdessä ateriointi luo tarpeellisia rutiineja, vahvistaa sosiaalisia suhteita, ja ehkäisee aliravitsemusta: palautteen perusteella monelle asiakkaalle palvelussa tarjottu ruoka on ollut päivän ainoa lämmin ateria. Ruuan valmistamisella osana kuntouttavaa työtoimintaa on samalla työllistävä vaikutus ja vaikutusta mm. palkkatukityön määrään.

Edellä sanotun perusteella me allekirjoittaneet esitämme, että Pirha selvittää mahdollisuuksia tarjota kaikille kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaille lämmin ateria toimintapäivän aikana, asuinkunnasta riippumatta.

Esitämme samalla, että hyvinvointia ja terveyttä edistävän kuntayhteistyön keinoin pyritään huolehtimaan ruokailun jatkumisesta myös sen jälkeen, kun vastuu kuntouttavasta työtoiminnasta siirtyy v. 2027 alusta työllisyysalueiden hoidettavaksi.

Tampereella 9.6.2025

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä